Pirkanmaan väestön, talouden ja työllisyyden kehityksestä
Kirjoittaja: Juha Salminen Ennakointiasiantuntija Pirkanmaan ELY -keskus
Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet (I-II neljännes/2021)
Pirkanmaan talous kohentui hyvää vauhtia. Taloudessa suurin muuttuja oli työllisyysaste sekä yritysten liikevaihto, että tuloksen kehityssuunta. Velka-aste entisellään. Ulkomaisista Investoinnit painottuivat alueellisesti Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Pirkanmaalle. Eniten investointeja sijoittui ICT-sektorille sekä liike-elämän palveluihin. Houkuttelevimmat sijoituskohteet olivat ohjelmistoala, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut. Yritysten lukumäärä tänä aikana oli lähes vakio, kasvua tuli muutamia satoja vuositasolla, tässä huomioituna lopettaneet sekä aloittaneet yritykset. Viennin arvo vastaavasti ennakkotietojen perusteella olisi loppuvuodesta kasvava eli Pirkanmaan vientiyritysten tilanne näyttää erittäin valoisalta. Merkittävintä on seikka, että tavaraliikenteen toimivuus on todettu hyväksi ja tuotannon kapeikot ovat todennäköisesti helposti hoidettavissa. Ongelmaksi syntyy osaavan työvoiman saanti.
Kuva: Ulnor Uotila
Alueen vahvuudet ovat entisellään; yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat toimivat, mutta seutukuntien maantiet ovat vain kohtalaisessa kunnossa kuten valtaosa siltaverkostosta. Nämä vaatisivat jatkuvan ylläpidon lisäksi panostuksia uudistamiseen. Esimerkiksi kuljetusalan yrittäjät antavat tiestön kunnosta arvosanan välttävä. Myös Tampereen seutukunnan ja Tampereen kaupungin alueen katu- ja tieverkosto on jatkuvan kehityksen alaisuudessa. Toiminnassa oleva ratikka tuo kaupunkiin ennen kaikkea suuremman keskuksen leimaa ja parantaa yhteyksiä sekä vähentää bussiliikenteen tarvetta keskusta-alueen osalta. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan merkitys tavaraliikenteessä on 10 prosenttia koko maan tavaraliikenteestä ja liikennemäärät ovat Tre-Hki välillä maan kolmanneksi suurimmat. Tampereen henkilöratapihan investointi tulisi aloittaa hyvin nopealla aikataululla, kustannus on merkittävä mutta toimenpide tärkeä. Päärataan panostaminen yleisesti on ajankohtainen asia.
Kuva: Ulnor Uotila
Samoin Pirkkalan lentokentän käyttöasteen nosto. Tieverkon monipuolinen kunnossapito olisi tärkeintä, sillä valtaosa tavaraliikenteestä alueella kulkee rekkaliikenteen muodossa, osuus yli 2/3 koko tavaraliikenteestä. Kuitenkin tarpeellinen rahoitus puuttuu. Pirkanmaan sijainti valtakunnan keskiössä mahdollistaa monia asioita ja varsinkin Tampere on vuodesta toiseen suosituimpien asuinkuntien joukossa. Tämän tueksi on asumisen, liikkumisen ja työmarkkinoiden oltava toimivat. Asuntojen hinnat kuten vuokrataso olisi syytä olla houkutteleva. Myös julkisen liikenteenverkoston kuin myös yksityisautoilun toimivuus vaatii huomioimista. Talouden kasvu tarvitsee työvoimaa, kuten on yritysten ilmoitusten mukaan nähtävissä. Kansainvälinen kauppa on kuitenkin ratkaiseva kasvun kannalta. Haaste Pirkanmaalla on investointihalukkuus. Odotukset ovat kuitenkin parempaan päin muutamien hyvin signaalien valossa. Onneksi yrityskauppojen määrä oli aloittanut kasvu-uran. Maaseudun kehittäminen sekä nykyisten toimintojen ylläpito vaatisi panostusten tarkempaa kohdentamista. Pirkanmaan seutukunnat ovat kuitenkin selviytyneet kohtalaisen hyvin jatkuvasta muutoksesta, varsinkin väestön ikääntymisen vaikutuksista. Pirkanmaata voidaan kuvata väestörakenteen osalta Suomena pienoiskoossa (väestöllinen huoltosuhde 60, kun koko maassa keskimäärin 61,5).
Yrityskentän tila
Pirkanmaalla on noin 1400 yritystä, joiden investoinnit ovat olleet merkittäviä vuoden 2021 aikana. investoinnit on suunnattu ohjelmistoihin, koneisiin ja kalusteisiin sekä uusiin toimipaikkoihin, uutena lisänä on yritysfuusiot ja ostot. Monen yrityksen toiminta on kuitenkin säilynyt vakaana tai jopa merkittävästi kasvanut, varsinkin informaatio- ja viestintäalan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa olevien yritysten osalta. Myös liike-elämän palveluiden tilanne näyttää hyvältä. Perinteinen raskasteollisuus toimii hyvin, koska kysyntää oli syntynyt vuoden kuluessa. Ongelmia syntyy edelleen puolivalmisteiden ja komponenttien saannin osalta, koska toimitusketjun pää on usein ulkomailla. Tämä on osaltaan hidastanut toiminnan ylläpitoa ja tarvittavaa kasvua. Samoin konttikaluston uupuminen oli ollut haasteena. Markkinoiden kartoittaminen on hyvällä alulla ja nykytilanteen hoitamisen vaatimat toimenpiteet ja uudet toimintakonseptit on otettu käyttöön.
Kuva: Ulnor Uotila
Yksittäinen toimiala, joka kannattaa huomioida tilanteen poikkeuksellisuuden osalta on matkailu- ja majoitusala, joka Tampereella kesäkautena 2021 teki ennätyksen. Vähittäiskauppa kuten ruokakauppa menestyy nyt hyvin. Muun kuluttamisen kauppa pärjää edellisiä vuosia paremmin. Pirkanmaan vientiin suuntautuneita yrityksiä on arviolta 1 500 kpl ja näiden viennin osuus 7 miljardia euroa. Vahvoja toimialoja vientisektorilla ovat metsäteollisuus, muovi- ja kumi sekä kemikaalien valmistus että konepaja- ja metallituoteteollisuus. Uusien osaamisalueiden yritysten tilanne näyttää hyvältä kokonaisuus huomioiden. Näiden yritysten vientikysyntä on jopa kasvanut sekä kotimaan markkinat ovat olleet kiinnostuneita niin investointiosaamisen kuin kuluttajaosaamisen suhteen. Merkitys on kasvamaan päin. Useimpien toimijoiden tarve henkilöstön nopeaan palkkaamiseen, sekä alihankintaketjun luomiseen on ollut asiakokonaisuutena esillä. Teollisuusvaltaisena alueena yritysten investointien merkitys on erittäin tärkeä. Pelkillä kehittämistoimilla on rajallinen vaikutus talouteen. Kokonaisuutena suurimmat toimialat kuten teollisuus, rakentaminen, kaupan eri tasot, liike-elämän palvelut sekä yksityinen terveydenhuoltosektori tulevat olemaan talouden ja ennen kaikkea viennin vetureita, mutta varsinkin vientitakausten merkitys ja painopisteenä olo on huomattava.
Teollisuuden osalta mm. sahateollisuus pärjää hyvin, samoin kemiallinen metsäteollisuus. Konepajojen osaaminen korostuu investointihyödykkeiden tuottamisessa, joiden kysyntä on tällä hetkellä suuri. Liike-elämän palvelut ovat säilyttäneet tasonsa ja näkyvissä on merkittävää kasvua, kuten myös finanssisektorilla. Rakentaminen jatkuu kasvukeskuksissa, myös korjausvelkaa pienennetään vanhan rakennuskannan osalta. Alueen palvelutarjonta rakentuu voimakkaasti Tampereen seutukunnan ympärille muodostuneen taajamakehän, sekä maaseutumaisten keskusten läheisyyteen. Suurin osa kauppakeskuksista tai hyvinvointikeskuksista sijaitsee Tampereen seutukunnan alueella. Näiden lisäksi reuna-alueiden kunta/kaupunkikeskustojen liepeillä palveluverkko on hyvällä tasolla ja sitä pidetään yllä. Patoutunut kulutuskysyntä mm. kulttuurin, ravitsemistoiminnan sekä matkailun osalta on alkanut purkautumaan, Etätyön, ostoruokailun, palveluiden saapuminen kotiin sekä uudenlainen ajattelu matkailussa ovat todennäköisesti tulevaisuudessakin voimissaan. Näiden kasvu vaikuttaa palvelu/kaupan alan yritysten sekä työpaikkojen määrän kasvuun sekä erilaiseen ajatteluun ostokäyttäytymisessä ja kuluttamisessa.
Liikenteen toimialalla huoli tulevaisuudesta on edelleen joukkoliikenteen palveluntuottajien ja liikennöitsijöiden keskuudessa. Alan taloudellinen tilanne ja yrittäjien tulevaisuus ovat keskiössä. Korjausta on tapahtunut, sillä pienin askelin on nostettu kapasiteettia ylös ja asiakasvirta on kasvanut merkittävästi. Asuntomarkkinat toimivat hyvin. Kysyntää riittää, koska muuttoliike muualta vaatii jotain asumisen muotoa ja samalla vuokraaminen lisääntyy. Syrjäseutujen asuntomarkkinat saavat tästä kasvusykäyksen, joka varmasti muuttaa kaikkien ajattelua etätyön todellisesta olemuksesta. Pirkanmaalla metallialan koulutuksen kiinnostavuuteen ja koko alan jatkon kannalta aiheuttaa myös suuria taloudellisia haasteita. Hyvälaatuisen koulutuksen ja työmarkkinoiden laajuuden sekä monipuolisen yritysverkoston ansiosta. Uusiokäyttö ja kierrättäminen sekä ekologisuus ovat päivän sanat. Suurin osa toimialoista oli nostanut kasvuodotusta niin liikevaihdon, kannattavuuden kuin henkilöstön määrän kasvun osalta.
Lähitulevaisuudessa kierrätysosaamisen kaupallistaminen olisi yksi hyödyllinen sekä taloudellisesti kannattava vientituote. Pirkanmaalaiset yritykset ovat vahvoja erityisesti bioenergiaa, puhtaita prosesseja ja energiatehokkuutta koskevissa ratkaisuissa. Kehitystyötä ja kasvua on odoteltavissa älyteknologian osalta. Pirkanmaa tekee merkittävää ilmastotyötä sekä siihen liittyvää kiertotalouden osaamisen kehittämistä niin julkisen kuin yksityisen sektorin osalta. Tämä osaltaan luo mahdollisuuksia olla kärkimaakunta uusien innovaatioiden syntymiseen. Osaamista kehitettävä samoin taloudellisia resursseja olisi lisättävä.
Alkuvuosi 2021 koettiin vielä haasteelliseksi työmarkkinoiden kannalta. Yritysten viesti on kuitenkin nyt: työvoimaa ei ole löytynyt siinä mittakaavassa kuin olisi ollut hyvä löytää. Uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla poikkeuksellisen paljon, tosin monet tarjotut työpaikat eivät välttämättä ole heti täytettäväksi tarkoitettuja. Mahdollisuuksia digitalisaation, ilmastoinnovaatioiden sekä uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden sekä kehittyneiden palvelukonseptien luomiseen olisi nyt oikea aika. Osaaminen on vahvaa ja tarpeita syntyy jatkuvasti em. osa-alueille. Tarpeen täyttäjiä olisi siis luotava nopeasti. Tavoitteena ongelmakentän helpottamiseksi on auttaa yrityksiä tehostamalla yhteistyötä, omaehtoisella kontaktin otolla, edes auttaa yhteistyöverkkojen syntymistä yritysten ja muiden orgaanien välillä sekä ottaa vastaan tietopohjaa millainen tarve yrityksien jatko vaatisi ja auttaa asian ratkaisemiseksi niillä keinoilla, joita on mahdollista julkisella sektorilla antaa yritysten käyttöön.
Panostukset erilaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen tulevat myös kysymykseen, joten erilaisia toteuttamis- ja kehittämistapoja sekä hyviä rahoituksen toimintamalleja on oltava tarjolla; niitä on myös jatkossakin kehitettävä ja ylläpidettävä. Työllisyys kehittyy suotuisaan suuntaan, mutta vaatii myös panostuksia julkisen vallan osalta, sekä kotimaan yritysten halukkuutta lisätä henkilöstöä tai säilyttää nykyisen työvoiman osaaminen. Uhkakuvina löytyy kiinteistöjen arvon jatkuva aleneminen syrjäseuduilla, sukupolvenvaihdoksien väheneminen sekä tilakoon kasvun hidastuminen. Sitä kautta työikäinen väestö muuttaa kasvukeskuksiin. Myös työvoimatarpeet ja työvoiman saatavuuden varmistaminen korostuvat. Tällä hetkellä olisi edelleen tarjolla kilpaileville yrityksille henkilöstöä, jolla olisi taitoa ja tietoa. Osaamisen parantaminen kaikilla koulutustasoilla koetaan mahdollisuutena. Nopea tilanteen haltuunotto edellyttää työvoimakoulutuksen vahvaa osallistumista yhteishankintakoulutukseen sekä täydennys- että perustehtäviin vaadittavan perusosaamisen tarjoamista. Tämä vaatisi merkittävää rahoituksen määrän kasvua. Myös työnantajien omalta osaltaan olisi syytä käyttää yrityksen sisäisiä resursseja, jotta yritykseen tulisi uutta osaamista, jota voisi kutsua henkiseksi investoinniksi. Alat, joilla on selviä rekrytointiongelmia; sote-ala, metalliala, sähköala, rakentaminen, liikealan palvelut koulutustasosta riippumatta, majoitus- ravitsemisala, koulutussektori, ICT:n jotkut osa-alueet. Asiaan vaikuttaa mm. palkkauspolitiikka. Ulkomaalaisen työvoiman osalta koetaan lupakäsittely edelleen haasteelliseksi ja sen takia moni korkeasti koulutettu on vaikeuksissa saada työpaikkaa. Myös muuttoliike koulutettujen keskuudessa ulkomaille syventää osaajapulaa.
Työllisyyden tila
Työttömien tilanne on osittain huolestuttava, koska jokaisen talouden suuremman taantuman jälkeen osa työllisistä jää työttömiksi. Tällä hetkellä työttömien lukumäärä on huomattavasti alempi kuin vuotta aiemmin ja lähestytään aikaa ennen COVID-19 alkamista. Seutukuntien osalta tilanne oli lähes kaikissa samankaltainen. Muutokset positiivisia, työttömyys laskee ja työvoiman kysyntä elpyy. Lomautettujen palaaminen töihin on ollut lieventävä tekijä huomattavasti suuremman työllisyyskriisin syntymisen. Pirkanmaan työllisyyden ongelma tällä hetkellä ovat rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Toinen haasteellinen asia on palveluiden piirissä olevien määrä. Heidän työmarkkina-asemaansa kannattaa miettiä tarkasti. Osaavan työvoiman tilannetta arvioidessa ja eri toimialoja käsiteltäessä on todettava, että osaavan työvoiman haaste on yleisesti kohtalainen ja joillain aloilla merkittävä.
Kuva: Ulnor Uotila
Työvoiman liikkuvuus on ollut ongelma. Koulutukselle asetetaan jatkossa entistä suurempia paineita. Oppiminen on edelleen tärkeää työmarkkinoille pääsemiseksi. Kehittämiskohteina tärkein on edelleen markkinoinnin kehittäminen eli tuotekehityksen johtamista ja asiakkaan sekä ajoituksen tuntemista. Tärkeää olisi varmistaa kaikille vähintään toisen asteen tutkinto. Toinen merkittävä osa-alue on yhteistyö muiden yritysten kanssa sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä koulutustarpeet. Yritysten sisäisen roolituksen ja luottamuksen merkitys kasvaa työvoiman kysyntää ajatellen. Suurin ongelma on Pk-sektorilla rahoituksen saatavuus sekä vakuuksien puuttuminen, jotta rahoitus järjestyisi. Samalla uskallus palkata lisää henkilöstöä on jo normaalioloissa haaste. Asian helpottaminen ja keventäminen olisi välttämätöntä. Rahoitustarpeet kohdistuvat investointihyödykkeisiin ja kasvun rahoittamiseen sekä toiminnan ylläpitoon että henkilöstön kustannuksiin. Pirkanmaan työllisyystilanteen ongelmasta vaikein korjattava on kohtaanto-ongelma, joka osittain liittyy työvoiman liikkuvuuden, yritysten kasvaneen vuokratyövoiman käyttöön ja etuusjärjestelmän haasteisiin.
Kuva: Ulnor Uotila